Acompañando las estrategias propias de manejo, control del territorio y los recursos naturales

Tukuypis yakuwanpuni kawsanchis, mana yaku kaptinqa ni ima kawsay jallp’a patapiqa kanmanchu. Yuyarinapaq Cochabamba llaqtapi 2000 wata may chhika runa yaku jawa uqharikurqa “Guerra contra la privatización del Agua” nisqapi, 1990 sudoeste potosino jallp’aspi yakusraykullataq sinchi uqharikuykuna kallarqayaq.

Bolivia suyupiqa tukuy chiqapi runaqa yakurayku uqharikullanpuni. Chayrayku, musuq Consitución Política del Estadopi yakuqa un derecho fundamentalísimo kawsanapaq kasqan yaykurqa (Art. 373).

“Yakuqa runapaqqa jatun derecho, chayri Constitucionpi kachkan”

2015 watapi enero killapi kikin presidente Evo Morales kimsa kaq mandatonpi nirqa: “Yakuqa runapaqqa uk derecho, kayqa mana contitucionllamanchu yaykunqa, Naciones Unidasman kay propuestata apaykuña, chaypipis tukuyninku yaku uk derecho fundamental kasqanta aprobankuña”.

Poopó cuencapiqa kay derechos saruchasqa

Jinapis, kay sub-cuencas Poopó, Pazña-Antequerapiqa (Cuenca del lago Poopó), kay kamachiyqa mana junt’akuchkanchu. Kay subcuencaspi ancha yakuqa, ch’ichitaq, pisitaq. CENDA institución 2013, 2014 watakunapi chay chiqapi runa tiyakuqwan estudiosta ruwarimurqa, pueblos indigenaspata derechos colectivosnin, recursos naturalesnin, territorion respetasqa kananpaq, jinallataq runa llinphu kawsaypi tiyakunanpaq, achka, llinphu yakuyuq, tukuy Bolivia suyupi.

6 Monitoreo comunitario del agua

Chay chiqapi may chhika mineral qhuyasmanta lluqsirqa, runari kikillanpuni kawsakuchkan

Tukuy yachanchis qhuyapi llank’asqankuwanqa, chay regionpi may chhika qullqi rikhurirqa, jinapis runaqa kunankama manapuni allin kawsayta tarinchu. Chantá quchas Poopó, Uru Uru nisqapiqa may chhika challwa jap’iywan kawsakunku; qhipamanri chay quchakuna aswan ch’ichasqa rikhurichkan, qhuyamanta zinc, estaño, oro, plomo urqhunku, yakuqa pisiyapuchkallantaq, chay qhuyakunaman yakuta apakapunku.

Cuencaqa Poopóqa ancha ch’aki lugar, pachanchis ujinayasqanwanpis jasut’isqallapuni, Fenomeno del Niño nisqapis ñak’arichillanpuni, sinchi para kaptin yakupis chay chiqata uqharin, chikchi paras urman, qhasas rikhurin, jallp’apis q’arayapun, chaypiqa manaña jallp’apis puqunchu, tukuy laya uywas, qhuras, sach’as aswanta chinkarichkan.

“Rupha yaku juturis ch’akipuchkan”

Adela Chaparro-Pazña nin “Kay Totoral chiqapiqa, rupha yakumanta juturis kapuwarqayku, kay juturismantaqa 50, 60 litros yaku lluqsimuq, kunanqa chay venastapis empresa minera Sinchi Wayra k’uturpan, jinapiqa juturi ch’akipun, chay yakutaqri jallp’a uranta mayuman ripuchkan”.

Kay Poopó, Pazña-Antequera sub-cuencapi runa tiyakuqqa, uk p’unchaypi phichqa litro yakutallata ukyan, aswan yakitu kaptinri phichqa chunka litro yakuta uk p’unchaypi sapa uk runa ukyan. CENDA estudio ruwasqanpi yachakun 40.6 por ciento runaqta yaku mana kanchu, (5 litros yakulla uk runapaq, uk p’unchaypi), chantá 49.1 por cientoqta maychus chaylla yaku tiyapun (20 litros yaku uk runapaq, uk p’unchaypi) jinallataq 10.3 por cientoqtari yakunku karillan (50 litros yaku uk runapaq, uk p’unchaypi).

13 señora lleva agua Foto

Yakuqa ancha ch’ichichasqa, kawsayta wañuchichkan

Cuenca Poopó quchapi tiyakuqkuna mana pisi yaku kasqanllatachu muchunku, yakuqa mana ukyanapaq jina llinphuchu, chantá qhuyamanta ch’ichi yakus lluqsimullantaq. Kay tiempospi qhuyapi llank’ay aswan sinchi kachkan, sumaq preciopi mineralespi kasqanrayku. 2003 watamanta estaño, zinc, plata waqkuna ima precios anchatataq wasarirqa, chayrayku minerospaq, Estadopaq imaqa qhuyapi llank’ayqa, may misk’i karichkan, achka qullqita regaliaspi, impuestospi, rikhurichisqanrayku. Kay jawataq comunidades jallp’a tarpuqkuna, mineroswan yaku qhichunakuman yaykuchkanku. Qhuyapi llank’aqkunapaqri tukuy laya yanapa chamun, gobierno leyesta urqhun, mineriapaqraq yaku kananta.

Minería llank’ayqa ch’ichichan ñaraq jallp’a ukhunpi yakuta, jallp’a patapi yakuta ima, jinallataq puquykunata, uywasta, runa kawsaqta ima ñak’arichin.

Kay sub-cuencas Poopó y Pazña-Antequerapi maypichá qhuyamanta minerales urqhunku, mayusninpiqa pH nisqaqa 2.5 y 4.0 jina tarikun, (pH: millu/k’arku/jaya). Yakupiqa tukuy laya millay metales tuytuchkan: cadmio, zinc, hierro, arésico, plomo, magneso, antimonio ima. Uk yachaq Ramos nisqa (2014 watapi) nin, kay arsénico, cadmio, manganeso imaqa bolivia suyupi medidas churasqata pasapun. Poopó cuencanpi kimsa chunka muestrasmanta, iskay chunka pusaqniyuq muestraspipuni ajina karqa.

Chayrayku kay qhuyamanta ch’ichi yakus, sinchita contaminaciónta ruwan, jallp’ata, uywasta, puquykunata ima. Jallp’as unqusqa rikhurinku, ancha kachiyuq, k’aras, kallantaq arsénico, cadmio, plomo, zinc ima kay jallp’akunapiqa. sinchi contaminacionwanqa, wayrapis manaña sanochu ch’ichillataq, mineral fundicionesmanta azufremanta dioxido, nitrogeno ima lluqsin, kayri k’arku, jaya yakuta parachimun.

7 contaminacion de rio

Qhuyamanta contaminacionqa tukuy laya unquyta runaman churan

Qhuyamanta contaminación jamusqanqa, runapiqa tukuy laya unquykunata rikhurichichkan, nisunman silicosis pulmonar, ukhunchis venenasqa rikhurin, umatapis pantayman chayachin, sinchi tullu mana kallpitayuq rikhurinchis, kharkatiyman chayachiwasunman, lurunkunapis unqun, chanta presión alta qhatiwanchis, wawayuq kanatapis pantachiwasunman.

Tukunapaq nina kanman, 24 comunidadespi estudio ruwakusqanmanta, 22 comunidadespuni as llakiy kawsaypi rikhurichkanku. Kay resultadoswan rikunchis, chay iskay subcuencaspi usqay usqayllata allin kawsayman chayana kasqanta, yakutaq kawsanankupaq jina makinkupi kananta.

4 arreando Vaca

T’UKURINAPAQ

Bolivia suyunchispiqa may chhika leyes tiyan pachamamanchikta waqaychanapaq, allin kawsaypi runa kananpaq. Constitución Política del Estado nin, ‘yakuqa uk derecho kawsanapaq’ (art. 373, 374). Chantá, Reglamento en Materia de Contaminación Hídrica de la Ley de Medio Ambiente Nº 1333 gobernacionesta, gobiernos municipalesta kamachin, paykunaq makinpi kasqanta llinphu yakuta runaman chayachiy, contaminaciónmanta jark’ay, paykuna yakupi control de calidadta ruwananku tiyan, maypitaq contaminación rikhurichkan chayta tariytawan, llinphu yaku kananta garantizananku tiyan.

Kallantaq Decreto Supremo Nº 0335 departamental maypichus nirqaña sub-cuenca Huanuni Emergenciapi kasqanta, imaraykuchus kay contaminación jawa sinchi peligropi runaq kawsaynin, seguridad alimentaria ima kachkan. Manasina kay kamachiykuna Poopó cuencapiqa junt’akuchkanchu.

Kunankama mana kanchu control nillataq fiscalización, sapa kuti kay cuenca Poopo regionpiqa tiyan pachamamata phiriy, saruchay, ch’ichichay; aswan sinchi llakiy kawsaypi rikhurichkanku, kikin Estado leyes, normas ambientales kaqkunata mana junt’anchu, nitaq leyesta junt’achinchu.

Chayrayku comunarios, comunarias cuenca Poopó quchamantaqa sumaqsituta derechosninchismanta yacharina tiyan, qutuchakuspa t’ukurina kanman, imata ruway atisunman territorionchikpi yaku pisi kasqanmanta, ch’ichi kasqanmanta? Nuqanchis kikin derechosninchistaqa respetachinapaq, ajinapi ichá llinphu, achka yaku kananta tarisunman, jinapiri allin kawsayta chayamunman.

“Waliq kanman tukuy comunarios uk runa jinalla qutuchakunanchis, derechosninchista respetachinanpaq, ichás ajinapi uyarichikusunman” Nin Valeriano Rafael, Corregidor Quesuquesuni-Poopó.

Aswanta yachay munaspaqa kay p'anqata CENDA institucionpi mask'ariy, castellano/qhichwapi qillqasqa

Visto 2140 veces Modificado por última vez en Miércoles, 16 Marzo 2016 13:08
Compartir esa articulo

Sobre el Autor

CENDA

CENDA es una institución sin fines de lucro que acompaña las estrategias propias de manejo y control del territorio y recursos naturales. Comparte nuestros contenidos y síguenos en nuestras redes sociales para estar al tanto de nuestras actividades.

Sitio Web: cenda.org/joomla30
Inicia sesión para enviar comentarios