Acompañando las estrategias propias de manejo, control del territorio y los recursos naturales

SECTOR QUECHUA (56)

Jamp’atumanta Katarimantawan

Yachanchik jina Chaparepiqa tukuy ima plantitas tiyan, frutas, tukuy laya qhurasta tariy atinchik, ancha k’achitu lugar, chanta kallantaq achkha khuritus, animalitus ima, paykunaqa paykunapura mikhunakunku kawsanankupaq.

Kayta willarisqaykichis, kayqa pasasqapuni nin jaqay sindicato Jerusalén nisqapi, kay pertenecen central Zabalaman, municipio Puerto Villarroel.  

Chhalaku comunidadespaq kawsaynin ukhupi kachkan, runa masiqa pata chiri jallp'akunapi puquchisqanta, chhalarikun, vallepi, q'uñi jallp'api puquchisqankuwan, imapaq chhalakunku?, wasipi tukuy laya mikhuna kananpaq, chayta castellano simipi ninku seguridad alimentaria. Chhalakuqa tukuy niqpi ruwakun, aswantaqa chiri lugarespi, kay wataqa cosecha pisi, chayrayku chhalakupis pisiyarin. chhalakumanta runa masiwan parlarirqayku, ñawirina:

Con el objetivo de consolidar su tierra y territorio, la subcentral Originaria de Sanipaya “José Santos Vargas” del municipio de Independencia, provincia Ayopaya, el 7 de julio de 2016 realizaron el Registro de Identidad de Pueblo Indígena Originario (RIPIO) junto al Viceministerio de Tierras, para seguir avanzando hacia la titulación como Tierras Comunitarias de Origen (TCO) Un evento histórico donde los comunarios de Sanipaya, Cuyupaya y Qhochipampa pertenecientes a esta subcentral mostraron la vigencia de su identidad cultural.

Wayk’urikuna: ARROZ API

Cochabamba warmisqa, sumaq makisniyuq kanku misk’i mikhunasta wayk’unapaq. Chayrayku warmi masiwan parlarimuyku, qankunaman chayachimunapaq misk’i ñawpa mikhunasta.

 

Kunanpitaq kay arroz api nisqata wakirichisunchis, chantaqa usqayllata chayan kay arroz apiqa.

Página 7 de 14